perjantai 1. heinäkuuta 2011

Kun minä synnyin niin tapahtui...

Millainen oli maailma syntyessäni ja millainen se on tänään?

Maailmalla ei tiedetty vielä EU:sta oikeastaan mitään, Suomessa hädintuskin edes tämän edeltäjästä EY:stä. Syntymäpäivänäni 12. heinäkuuta 1979 EY-tuomioistuin antoi vastauksensa kansallisien tuomioistuinten esittämille kysymyksille koskien sosiaaliturvaetuisuuksia. Silloin esim. Ranskassa asuva ulkomaalainen sai sosiaalietuutta vain siinä tapauksessa että hän oli synnyttänyt lapsen tai lapsia. Eräs artikla sanoo seuraavasti; "Nainen (ulkomaalainen) voi saada Ranskan lainsäädännön mukaista avustusta, täytettyään 65-vuotta ja ollessaan naimisissa työtätekevän miehen kanssa ja heillä on oltava vähintään viisi lasta, edellyttäen että heidän toimeentulonsa on puutteellista."
Kuulostaa ankaralta ja joidenkin mielestä jopa rasistiselta syrjinnältä mutta asiaa voisi vähän valottaa toisestakin näkövinkkelistä käsin. Onko ihmisten vaeltaminen maasta toiseen tarkoituksenmukaista? Onko siitä pidemmällä tähtäimellä mitään etua kansakunnille? Onko kansojen ja kulttuurien sekoittuminen hyväksi?
Itse olen sitä mieltä että ulkomailta esim. Suomeen tulleet voivat nauttia täällä olevista etuisuuksista vain siinä tapauksessa että heillä on siihen jokin erittäin painava syy kuten esim. perhesuhteen solmiminen (avioliitto) suomalaisen kanssa, suomessa tehtävä tutkimustyö joka edistää kaikkien kansakuntien tieteellisiä tai taiteellisia yhteisiä päämääriä (mm. luonnontiede tai lääketiede, klassinen musiikki ja teatteri).
Mutta sellaista en voi hyväksyä että Suomeen tullaan vain huvin vuoksi tai parempaa osaa tavoittelemaan. Kunkin maan kansalaisen on tunnettava isänmaallinen velvollisuutensa kamppailla oman kansakuntansa hyvinvoinnin, rauhan ja edistyksen puolesta eikä paeta vastuutaan muuttamalla toiseen maahan.
Sama koskee suomalaisia. Minusta Suomen kansalaisella ei tulisi olla oikeutta muuttaa ilman välttämätöntä ja painavaa syytä pois Suomesta.
Jumala on asettanut maailmaan eri maanosat ja niiden kansallisuudet. Tämä nykyinen globalisoituva maailmankuva ja maailma on kuin uusi Baabelin torni jossa ihmiset tavoittelevat taivasta eli luulevat tulevansa Jumalasta riippumattomiksi. Mutta tuomioon se johtaa. Näin on kirjoitettu. Hävitykseen jollaista ei ole ihmiskunta koskaan vielä nähnyt eikä kokenut ja joista ei historiankirjoissa puhuta. Paitsi profetaalisissa kirjoissa.

Tapahtui kyseisenä päivänä muutakin myönteistä; nimittäin Kiribatin saari Tyynellä valtamerellä itsenäistyi Kiribatin saarivaltioksi jonka hallitusmuodoksi muodostui tasavalta. Tämä piskuruinen valtio on melko tuntematon maailmalla. Tästä kertoo mm. se että Olympialaisiin se osallistui ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2004. Ilmeisesti he elävät verrattain tyyntä ja suotuisaa elämää kun ainakaan mitään negatiivisia uutisia vaikkapa eri kansanryhmittymien välisistä konflikteista ei ole ollut mediassa.

Myös kaikenlaisia pahanilmanilntuja ilmestyi maailman kartalle vuonna 1979. Saddam Husseinin valtakausi alkoi Irakissa näyttävillä joukkoteloituksilla jotka kohdistuivat ensimmäisenä maan johtomiehiin. Sen jälkeen alkoivat Irakin Baath-puolueessa mittavat "puhdistukset". Mutta kuten Raamatussa sanotaan; "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu" ja näin kävi myös Irakin kohdalla.

Jugoslavian suurmies vietti viimeistä vuottaan ja samalla koko Jugoslavian silloinen olemassaolo. Yhden miehen vaikutuksesta vaikeaan maankolkkaan ja hankaliin olosuhteisiin sijoittunut maa pysyi elinvoimaisena. Josip Broz Titon kuoltua seuraavana vuonna alkoi Jugoslavian olemassaolo rakoilla joka johti lopulta sen eri maanosien hajoamissotiin joka jatkui aina 1990-luvun loppuun saakka. 

DDR vietti 30-vuotista sosialistista historiaansa ja paikalla oli kaikki sosialististen maiden johtajat Nicolae Ceauşescua lukuunottamatta jonka poissaolon syytä ei kaiketi vieläkään tiedetä. Juhlallisimman puheen tilaisuudessa piti Neuvostoliiton silloinen presidentti Leonid Brežnev.

Entä mitä tapahtui rakkaassa kotimaassamme vuonna 1979?

Perussuomalaisten edeltäjäpuolue, Suomen Maaseudun Puolue koki melkoisia muutoksia. Kansanedustaja ja tullineuvos Veikko Vennamo jätti puolueensa puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, Pekka Vennamo. Puoluesihteerinä toiminut Urpo Leppänen jatkoi tehtävässään. Varapuheenjohtaja Eino Poutiainen kuoli ja hänen tilalleen valittiin eduskuntatyötä jatkamaan SMP:n kanssa vaaliliiton muodostaneen silloisen KD:n edeltäjän Suomen Kristillisen Liiton Erkki Korhonen.

Suomen Pankin virkaatekevä johtaja Ahti Karjalainen syyllistyi törkeään rattijuopumukseen ja tuomittiin suurimpiin sakkoihin mitä Suomessa siihen mennessä oli kenellekään tuomittu. Ajokiellossa hän oli yhden vuoden ja kahden kuukauden ajan.

Kaksi merkittävää kaupunkia Suomessa vietti vuosijuhliansa. Tampere täytti 200-vuotta ja Turku 750-vuotta.  Tampere sai osakseen merkittävää huomiota kun sen juhlallisuuksiin osallistui Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä kuningatar Silvia.

Helsingissä järjestettiin näyttävä "rukkasmarssi" jossa pääkaupunkiseudun järjestäytyneet työttömät kärräsivät eduskuntatalon portaille 30 kottikärryllistä työrukkasia. Nyt siellä marssivat homot ja lesbot jotka ovat kerääntyneet ympäri maailmaa mieltään osoittamaan. Mitä he vielä vaativat? Eikö nyky-yhteiskunta ole jo hyväksynyt homouden ja lesbouden täysin? Pitäisikö heidän saada kunnioitusta heteroita enemmän? Onko homoudesta ja lesboudesta tullut uniikkimuotia ja heidät pitäisi nostaa jollekin kunniajalustalle tämän suuntauksensa johdosta?

Puoluerintamalla koettiin kaksi tappiota kun Yksityisyrittäjien puolue poistettiin puoluerekisteristä sekä samalla Sosialistinen Työväenpuolue. Lukijan ei tarvitse kahta kertaa arvata kumman niistä allekirjoittanut kokee myönteiseksi ja kumman kielteiseksi tappioksi.

Suomen ortodoksinen kirkko sai täyden itsenäisyyden, autokefaalisuuden tai autonomisuuden sijasta kun Suomeen perustettiin kolmas hiippakunta Ouluun. Piispan viran vastaanotti nykyinen Karjalan ja koko Suomen Kirkon arkkipiispa Leo. Äitikirkkomme Kreikkalais-katolinen Kirkko edellyttää että paikalliskirkon, voidakseen saavuttaa täyden itsenäisyyden, on oltava vähintään kolmesta eri hiippakunnasta muodostuva paikalliskirkko.

Yleisradion versio Brittiläisestä kuunnelmasta "The Men from the Ministry" aloitti Suomessa nimellä; "Knalli ja Sateenvarjo", jonka uusintajaksojen tämänkertainen esityskierros päättyi juuri äskettäin. Tämä radiokuunnelma muistetaan eritoten Lontoon Big Benin kellojen lyönneistä.

Syntymäpäivänäni kuoli tunnettu suomalainen säveltäjä Kalervo Tuukkanen joka voitti hopeaa Lontoon kesäolympialaisten (1948) taidelajien sarjaa varten sävelletyllä teoksellaan "Karhunpyynti". Tuukkanen on säveltänyt kaikenkaikkiaan kuusi sinfoniaa ja kolme konserttoa joista kaksi on viululle ja yksi sellolle. Hänen oppi-isänään toimi Leevi Madetoja ja hänestä Kalervo Tuukkanen kirjoitti elämänkerran. Tuukkanen on julkaissut myös aforismikokoelman Tuumailuja (WSOY 1960).

Entä miten arkielämämme on muuttunut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa... siitä ensi kerralla...

-SL-

Ensimmäinen kirjoitukseni (vuodelta 1991)

Vahannan ala-asteen luokkalehdestä, 1991 (5-6 luokat), opettajana ja rehtorina Pentti Hiltunen

Muistelmia Liimolan tohtorista

"Vahantalahden rannalla, Lempiäniemen kylätien varrella eli kansanparantajana kuuluisuutta saavuttanut Wilhelmi Juhonpoika Lindroos (Liimoloiden alkuperäinen sukunimi, Liimolat ovat yksi sukuhaara Lindroosien suvussa). Hän oli syntynyt 22.maaliskuuta 1802. Wilhelmi tutki jo nuorena poikana lääkärinkirjoja, jotka hän oli ilmeisesti saanut eräältä lääkäriksi aikoneelta ylioppilaalta. Tampereen seudulla oli tähän aikaan vain yksi lääkäri ja erilaiset taudit tuottivat suurta kärsimystä sairaille ihmisille. Pian tohtorin tai kansanparantaja Liimolan maine levisi laajemmallekin. Liimolan talossa saattoi olla yhtäaikaa 50-60 potilasta. Potilaiden joukossa kerrotaan olleen mm. Venäläisiä upseereja, joista kuuluisin on lienee kenraali Aminoff. Tohtori paransi kaikenlaisia tauteja, joihin lääkkeet osittain hankittiin Tampereen apteekista, osittain kasveista joita hän itse viljeli ja valmisti. Hän ei pitänyt potilaitaan sängyssä vaan päinvastoin liikkeessä. Hänellä oli tapanaan soudattaa potilaitaan Vahantalahdella, jonka rannalla Liimolan talo sijaitsee yhä edelleen. Näin oli potilaan veri saatu liikkeelle, jonka jälkeen annettiin lääkeannos. Soudun asemasta saatettiin potilaita myös tanssittaa. Tohtorin veljenpoika Lörpys taitavana viulunsoittajana soitti pirtissä. Erilaiset liikuntamuodot ja virikkeet lepäämisen sijasta olivat merkittävä osa tohtorin hoitomenetelmiä. Iloisen ja virkeän mielialan luominen potilaisiin oli konsti jonka tohtori eritoten tunsi. Siinä häntä auttoi vanhin veli, joka kertoi potilaille kaskuja ja vitsejä, joita hänellä oli suuri varasto. Joka kuukausi kävi lääkäri Tampereelta tarkastamassa potilaiden kunnon ja tohtorin antamat lääkitykset. Hänellä ei ollut oikeus käyttää aivan kaikkia rohtoja ja lääkkeitä vaan oikeus myönnettiin määrättyihin lääkkeisiin ja rohdoksiin. Lääkkeitä kului siinä määrin että joka päivä Liimolan talosta kävi mies reppu selässä niitä hakemassa lisää Tampereen apteekista. Tohtorin itsensä kasvattamia yrttirohdoksia tavataan vielä tänä päivänäkin Liimolan tilan jaetuista osista eri puolelta Vahannan kylää."

S. Liimola