maanantai 23. heinäkuuta 2012

Sinivalkoisen Suomen kirous

Miksi elämämme tässä niinsanotussa demokratiassa ei kuitenkaan ole tasapuolista? Olemme omaksuneet käsityksen että Suomi olisi jotenkin hyvinvointiyhteiskunnan ihannemaa, että täällä kakku jaettaisiin tasan ja kaikilla olisi hyvä olla. Mutta onko tarkemmin ajateltuna kuitenkaan näin? Yksityispääoma näyttelee hyvin suurta osaa yhteiskunnassamme. Ja se ei kai suinkaan ole yhteiskunnan tarkoitus omalle olemassaololleen. Yhteiskunta eli me, me kansalaiset, jokainen omana yksilönä olemme muodostamassa sitä suurta "kansanvaltaa" jota kutsumme valtioksi. Mutta onko valtiota enää meille tänä päivänä? Ei sitä ole. Valtiota ei oikeastaan enää ole olemassa sanan varsinaisessa merkityksessä. On vain tietyt raamit joiden sisällä kiistellen ja riidellen yksityispääoma siirtelee osinkojaan puolelta toiselle. Mikä on se "uljas sinivalkoinen suomi joka kommunismia vastaan taisteli"? Missä se Suomi nyt on ja mikä se sellainen Suomi oikeastaan oli? Kun keisarien ja kuninkaiden aika kukistettiin ja itsenäinen Suomi oli lopulta vapaa niin Ruotsin kuin Venäjän Keisarikunnan alaisuudesta, oli Suomessa sosialistinen hallitus joka ajoi Suomen itsenäistymishanketta kaikin keinoin. Ja tämän itsenäisyyden Suomelle myönsi Neuvostoliitto ensimmäisenä kaikista maailman valtioista. Mutta tätäpä eivät Suomen porvarisliittolaiset hyväksyneet sillä he vastustivat viimeiseen asti kansakuntien tasa-arvoistumista ja yli maailmankaikkeuden pyyhkäisyttä sosialismin aaltoa. Suomen sosialistinen hallinto kukistettiin Valkoisella hansikkaalla, uskotellen kansalle jotain kummallista hölynpölyä ja nationalismia. Suomen Evankelis-Luterilainen kirkko kunnioittaa näitä "valkoisia sotureita" edelleen 2000-luvulla erilaisin menoin ja juhlallisuuksin. Mutta koska Jumala on oikeudenmukainen Jumala, niin tämä sinivalkoisen Suomen kirous on tulossa ennemmin tai myöhemmin kansakuntamme häviöksi ja tappioksi. Samojen sinivalkoisten jälkipolvet ovat myyneet maamme euroopan byrokratian omaisuudeksi. Tästä ei hyvä seuraa. Hetkellisesti saattaa näyttää hyvältä ja suotuisalta mutta kansallisen itsehallinnon totaalinen menettäminen ylikansallisen ja kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän omaisuudeksi tuottaa lopulta pelkän perikadon ja onnettomuuden kaikille kansakunnille. Miksi emme seuraa meille annettuja varoitusmerkkejä euroopan tantereelta? Kreikka, Espanja, Portugali... ja tämä on vasta alkusoittoa euroopan kansojen luhistumiselle. EU-herrat sen kun jatkavat vain kotkotuksiaan ja väittävät kaiken olevan hallinnassa. Tukipakettia tukipaketin perään ja sitä rataa. Osittaiset takausvastuut muuttuvat suuremmiksi ja suuremmiksi. Ja ensin sanotaan että Suomen linjaus on tämä ja tämä ja että tähän laitetaan raja. Mitään rajaa ei kuitenkaan näytä olevan. Jos suomalaisilla poliitikoilla on yhtään omatuntoa ja kansallista itsetuntoa jäljellä, he näyttävät ymmärtävän sen vasta sitten kun on jalat polvia myöten suossa. Ja silloin voi olla jo liian myöhäistä...

torstai 2. helmikuuta 2012

Hullun kaipaus

Vaikka olin täynnä ei mitään,
silti halusin sinua,
vaikka kiipesin torniin,
et tullut sinnekään,

vain hullun kaipaus jäi,
ilmaan leijumaan,

hullun kaipaus,
ilman mitään,

minä sain joskus jotain,
mutta en siitä välittänyt,
en ymmärtänyt mitään,
nukuin pois pahat päiväni,

mutta se hullun kaipaus,
ilman mitään,
siitä en luovu,
en millään,

sillä se hullun kaipaus,
saa minut hengissä pysymään.

maanantai 30. tammikuuta 2012

Oikeat ja väärät paimenet

Miksi ihmiset sanovat seuraavalla tavalla;

-"Olen avoin kaikkien uskontojen suhteen", tai "minusta kaikki uskonnot tulee hyväksyä samanarvoisina", tai "olen hyvää pataa `jehovien` ja `mormonien` kanssa kunhan eivät vain tule minua käännyttämään."
-"Eikös ne jehovat kiellä syömästä verta ja ortodoksit kiellä kastamasta lapsena, ja mitkäs ne ovat ne jotka kiertävät ovelta ovelle; ovatko ne niitä lestadiolaisia?"
-"Kaikki uskonnot ovat minusta samanvertaisia; lestadiolaisuususkonto ja ortodoksisuususkonto ja jehovalaisuususkonto jne."


Suomi on sivistysvaltio. Tai ainakin sen pitäisi olla sellainen. Mutta vaikuttaa siltä että suomalaisella tai perussuomalaisellakaan ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mikä on uskontojen välinen ero ja mitkä liikkeet kuuluvat saman uskonnon piiriin.
Kristinuskossa on useita erilaisia näyttämöitä; niitä on todella paljon kristikunnassa. Kaikkein ydin on kuitenkin tiivistettynä Evankeliumissa Johanneksen mukaan, luvussa 14, jakeessa 6; Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."

Jopa hare krisnaan on joskus sekoitettu ortodoksisuus joka on aivan hämmästyttävää. Ja ihminen joka on lukenut Raamatun läpikotaisin, saattaa silti olla taipuvainen esim. uuden vuoden aattona tinasta ennustamiseen, horoskooppien lukemiseen, meedioiden luona käymiseen, olen kuullut että jopa työpaikoille tällaisia tilataan.
Ja he puhuvat Pyhästä Kolminaisuudesta mutta opettevat yhtä pimeitä ja Kristinuskolle vieraita oppeja kuten mormonit ja jehovan todistajat.

Kristinuskolle ja sen leviämiselle suurin uhka on ns. toisuskoiset `kristityt` jotka pitävät suuria katumellakoita, puhuvat kristillistä kastetta vastaan ja toimivat kaikin tavoin siten että ihmiset alkavat kammouksia ja vihata todellista Kirkkoa.
Nämä eksyneet lampaat kuvittelevat kyllä toimivansa oikein mutta ovatkin täynnä omaa itseänsä eivätkä Kristuksen Henkeä.

torstai 26. tammikuuta 2012

Tupakka, viina ja seksi

Suurin osa nykyihmisistä julistautuu ateisteiksi vaikka he kuuluvatkin evankelis-luterilaiseen kirkkokuntaan. Ja jos heitä jokin julkisesti uskovaiseksi tunnustautunut henkilö lähestyy niin he puolustautuvat seuraavilla sanoilla; "Mun menojalkaa alkaa välillä vipattamaan enkä minä tod tahdo mitään jeesustelijaa joka määräilee mun tekemisiä, onks selvä?" tai sillä oletuksella ettei uskova saisi käyttää alkoholia tai tupakoida.
Ortodoksinen Kirkko ei puhu sanallakaan tupakasta koska ei siitä Raamattukaan mitään mainitse, ja mitä tulee alkoholiin niin ihminen ei tule pärjäämään koskaan ilman alkoholia, siis ihmiskunta, on tietysti yksittäistapauksia joiden kohdalla totaalinen pidättäytyminen alkoholista on oikea vaihtoehto.
Ja mitä seksiin tulee niin Ortodoksinen Kirkko opettaa että kahden yhteiselämää viettävän on ensin elettävä jonkin aikaa yhdessä ennen kuin tekevät mitään suuria lupauksia toistensa suhteen eli siis ei pidä hätiköiden avioitua ennen kuin on asiasta varma. Mutta jos on eletty yhteistä elämää jo pidemmän aikaa niin mikä estää avioitumasta?
Ainoastaan ihmisten omahyväiset motiivit.

-SL-

Uskovaisuus ja uskonnollisuus

Monasti kun keskustelee eri ihmisien kanssa niin tulee törmänneeksi siihen että ihmiset ovat täynnä uskonnollisuutta. He puhuvat eri uskonnoista ja siitä kuinka hyväksyviä he ovat kaikkien uskontojen suhteen.
Mutta he eivät tunne elävää Jumalaa.
Monella on tieto siitä että on rippijuhlat, kastehetket ja naimisiinmenot sekä hautajaiset. Monet tietävät ortodoksisen kirkon sinä "sipulikirkkona" ja Jehovan Todistajat ovella kävijöinä tai siististi pukeutuneet Mormonikirkon pojat jotka auliisti tarjoavat "toista todistusta herrastamme". Monet kaupunkilaiset saattavat ottaa heidän sanomansa vastaan ystävällisenä eleenä.
Ja sen jälkeen sanotaan että antaa kaikkien kukkien kukkia vaan...
Mutta Kristus ei tullut vaatimaan meiltä hienoa pukeutumista eikä oppiarvoja, ei taloudellista menestystä eikä mitään muutakaan ulkoisesti nähtävää.
Kristus tuli Isän tahdosta ihmisenä maailmaan, osoittamaan sen että orvot ja heikot ovat Jumalalle otollisinta maaperää eikä rikkailla ja mahtavilla ole mitään sijaa jos eivät he parannusta tee.
Myös kehitysvammainen on Jumalalle otollinen ja miksi heitä on; siksi että me heidän kauttansa ymmärtäisimme elämän arvokkuuden.
Myös juoppoja Kristus on tullut kaitsemaan. Ei sen vuoksi että he olisivat suurempia syntisiä elämäntapansa vuoksi vaan siksi että Jumala kirkastaisi heissä muiden ihmisten motivaatiot ja tärkeysjärjestyksen. Muistattehan kertomuksen laupiaasta samarialaisesta.
SL

Ei me ortodoksitkaan mitään tyhmiä olla... ;-)

http://www.youtube.com/watch?v=YlfqA7LfqR8&feature=related

tiistai 24. tammikuuta 2012

Odotuksia

Oli hienoa olla muita edellä,
itseänsä ja ikäänsä edellä kävellä,
vaikka vailla vaimoa, lastansa,
pirun pikkuvanhuuden ansa,

en nähnyt miten tulisinkaan,
toisten jäljessä laahustamaan,
ja kuinka levy jäisi soimaan,
kun halvaus tulisi luokseni asumaan,

huumaannun huoneeni savuun sankkaan,
nauravat vuodet minulle ohi juostessaan,
en niitä kiinni saa enkä yrittää tahdokaan,
mutta kurkistaen aina välillä kuolemaan,
huomaan haluavani jatkaa,
vaikka ilman tahtoanikaan.

Eväitä elämään

Aika jolloin betonimyllyt lauloi,
kun suomalainen lainallaan nauroi,
minä heinäkasan päällä istuin,
kova oli natikassa istuin,
ja sieltä maailmaani katselin,
tuttua ja turvallista elämääni elin,
maailmaan päin selin,

sain isältäni monet opit,
ei opettaneet pojanklopit,
enkä maailmaan tähän,
päässyt mukaan edes vähän,
hyräillyt ei äitini iskelmää,
nyyhkyvirsistä totesin;
"ei iske tää",

kun sitten pojasta mies varttui
ja elämänjanoa sieluuni tarttui,
tyhjiin käsiini kokemuksia karttui,
lähdin jonnekin ja jostakin palasin,
joka kerran kun elävänä heräsin,
uuden laulun kirjoitin;

ei eväitä elämään,
enkelit reppuun laita,
eikä äidin aamenet maailmalla auta,
ei polku kaita vaan maantien laita,
opettaa voi elämää,
opettaa elämään.